maanantai 30. lokakuuta 2017

Mitä kihlaus minulle merkitsee?

Pari viikkoa sitten 14.10.2017 tuli tasan vuosi siitä päivästä, kun Jarkko yllätti minut täysin ja pyysi minua polvistuen vaimokseen. Olimme kihlauksen aikaan olleet yhdessä himpun yli viisi vuotta, joista neljä asuneet yhdessä, joten olimme jo melko tiukasti toisiimme sitoutuneita ennen kihlaustakin. Siitäkin huolimatta Jarkon kosinta ja kihlautumisemme minusta muutti asioita.

En ole ikinä ajatellut, että kihlaus on aikapommi, joka alkaa tikittää kohti häitä välittömästi kositun sanottua kyllä. Hääpäivää ei minun mielestäni tarvitse lyödä lukkoon heti kosinnan jälkeen ja kihloissa voi aivan hyvin olla useamman vuodenkin ennen avioliittoa, mutta huolimatta ajasta kihlauksen ja naimisiinmenon välillä, kihlaus on minulle vakava askel kohti avioliittoa. Meidän kohdalla itse asiassa ajattelin kihlauksen aikaan, että lopullisen hääpäivän sovimme varmaan vasta sitten joskus tulevaisuudessa. Kuitenkin hääinnostuksen pian yllyttyä, löimme päivän lukkoon noin kolmen kuukauden kuluessa kihlauksesta. Ja minä kuvittelin, että olisin hidas tekemään tälläisiä päätöksiä! Ehkä päivän lukkoonlyömistä helpotti, että aikaa vuoden 2019 helmikuuhun oli päivästä sopiessamme yli kaksi vuotta.

31418217396_dd382028df_o

Konkreettisen hääpäivän sopimisen lisäksi kihlaus toi minulle tunteen aiempaakin vahvemmasta sitoutumisesta. Koen itse, että olen luvannut tahtoa koko loppuelämäni ajan jo suostuessani kosintaan, ja tuo lupaus vain viimeistellään hääpäivänä alttarilla. Kihlaus oli ikäänkuin sinetti, joka lukitsi meidän tähänastisen yhteisen elämän jatkumaan tulevaisuudessakin. Vaikka sinänsä mikään muu kuin vasemmat nimettömämme ei kihlauksen myötä muuttunut, muuttui kaikki siltikin. Me teimme kihlautuessamme lupauksen toisillemme ja tuo lupaus asetti ainakin omaan sisimpääni uudenlaisen rauhan. Me olemme luvanneet pysyä näin aina. Tulkoon vastaan mitä, me olemme lupauksemme tehneet ja sen lupauksen voimaan meidän tulee luottaa.

Vaikka kihlaus on lähinnä symbolinen ele, on siinä minusta paljon syvää selittämätöntä taikaa.

Kuva: Josefina // Blue Zone


♥ Krista

8 kommenttia:

  1. Voi kun kaunista tekstiä <3 Sulla on oikea asenne kihloihin! :) Onnea ekasta kihlajaisvuosipäivästä!

    VastaaPoista
  2. Viimeinen virke on kyllä hyvin sanottu, ja pitää munkin mielestä paikkaansa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että pääsit sisään mun ajatukseen ja pystyit samaistumaan :)

      Poista
  3. Onpa kauniisti kirjoitettu. :)
    Meillekin jäi kihlauksen jälkeen semmoinen rakkauskupla päälle, vaikka oltiin kihlauksen aikaan oltu melkein 9 vuotta yksissä ja meillä oli silloin jo yhteinen asunto ja koira. Jotenkin se kihlaaminen antoi sen semmoisen viimeisen sinetin. Taikaa nimenomaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuvaus tuo rakkauskupla ja sinne syvemmin uppoaminen kihlauksen myötä. Kuplassa on ihanaa ♥

      Poista
  4. Ihanasti kirjoitettu <3 tuohon sisäisen rauhan saamiseen samaistun!

    VastaaPoista