perjantai 17. marraskuuta 2017

Paljastus häidemme ruokailusta

Aluksi se oli vain pieni ajatusleikki.
Olisipas hauskaa, jos se onnistuisi. No ei me nyt oikeasti voida. Tulisi varmaan ihan liian kallista. Tykkäiskö meidän vieraat edes?

Seuraavaksi tuli pieni kipinä.
Ehkä me oikeasti voitaisiin, tai ainakin vähän selvitellä asiaa enemmän. Paljonkohan se maksaisi? Olisi ainakin vieraille ihmettelemistä.

Lopulta meidät valtasi varmuus.
Tämä on törkeän hyvä idea. Täsmälleen meille mieluinen ja meidän näköinen. Sitä paitsi meidän hääthän ne on eli me saadaan tarjota just sitä, mikä meistä tuntuu hyvältä.

Niin me tarjoamme häissämme alkupalaksi sushia.

IMG_2353

Otamme valinnallamme tietoisen riskin. On hyvin todennäköistä - oikeastaan varmaa - että alkupalamme jättävät osan vieraistamme kylmiksi, mutta tarjoammepahan vieraille ainakin puhuttavaa niin pöytiin kuin kotimatkalle selän taakse jupistavaksikin. Me rakastamme sushia, joten miksi emme voisi tarjota sitä myös omassa hääjuhlassamme? Sitä paitsi sushi-inhoajien lisäksi laajaan vierasjoukkoomme mahtuu varmasti henkilöitä, jotka meidän tavoin rakastavat sushia sekä vieraita, joille voimme tarjota kokonaan uuden makukokemuksen alkupaloillamme. Minusta on kutkuttavan ihana ajatus, että vieraat pääsisivät yllättymään juhlissamme ja kokemaan jotain aivan uutta tuttujen kylmäsavulohien ja sinappisillien sijaan. Sushialkupaloista riittää myös aivan varmasti keskusteltavaa pöydissä, mikä toivottavasti lievittää ruokailun alkuun mahdollisesti liittyvää sosiaalista kankeutta.

Meidän suitamme miellyttävän makumaailman lisäksi sushi on myös visuaalisesti kaunista ja meidän häitämme ajatellen oikeanlaista tunnelmaa henkivää ruokaa: minimalistista, tyylikästä ja urbaania. Myös sushista huokuva Aasia-vivahde sopii meille erittäin hyvin. Aasia kiinnostaa meitä kumpaakin ja olemme vähän myös hahmotelleet häämatkaamme Japanin suuntaan. Lisäksi Jarkko on tehnyt 4kk vaihdon Etelä-Koreassa muutama vuosi sitten ja käynyt samalla reissulla ihastumassa Tokioon. Häissämme Aasian suuntaan viittaavat jo valmiiksi pöytien koristeluun hahmottelemamme origamilinnut, joiden seuraksi sushi sopii oikein hyvin.

Ajatuksemme sushin esillepanosta on pöytäkunnittain katettu sushilajitelma, jossa on 5-6 sushia (sekä makeja että nigirejä) henkilöä kohden. Muita alkupaloja meillä ei tule olemaan, ettei touhu mene liian sekavaksi ja koko sushin idea lässähdä. Sushien jälkeen pääruoka noudetaan buffeesta, eli kunhan vieraat toipuvat alkupalashokista, on pääruuan osalta tarjolla jälleen turvallisempia häärutiineita.

Tarkemmin käytännön toteutuksesta esim. sushien tilaamisesta, hinnoista, pitopalvelun kanssa asioista sopimisesta jnejne kirjoitan myöhemmin, kunhan asiat ensin tarkentuvat meille itsellemme. Aikaa juhliimme on vielä paljon, joten kuviot ovat moneen suuntaan vielä epätarkkoja. Kuitenkin jo tässä vaiheessa tuntuu todelta hyvältä, että olemme uskaltamassa tarttua mahdollisuuteen tehdä hääruokailustamme aidosti meidän näköinen muiden mielipiteistä välittämättä. Hyvä me! ♥


Ps. Mikäli oletat olevasi häidemme vieraslistalla, ethän spoilaa alkupalayllätystämme eteenpäin. Tietät tietävät, muut saavat yllättyä ;) 


♥ Krista

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Hääblogit Facebookissa - uusi kanava saada vertaistukea ja löytää uusia blogeja

Facebook on erilaisten ryhmien luvattu valtakunta. Itse kuulun häiden osalta useampaan hääkirppariryhmään ja tietysti Häät 2019 -ryhmään, jonka jäsenmäärä kasvaa hitaan varmasti. Viime helmikuussa, kun itse taisin ryhmään liittyä, meitä jäseniä oli ehkä noin 100, kun tällä hetkellä jäseniä on jo yli 1000. Hauskaa, häämme lähestyvät! Tällä hetkellä kosittaville vuosi 2019 taitaa itse asiassa olla ensisijainen häävuosivalinta, koska vuodelle 2018 alkaa tulla kiire ainakin, mikäli mielii juhlia kesähäitä. Varma merkki vuoden 2019 lähestymisestä on myös se, että noin kuukausi sitten Facebook mainosti minulle tuoretta Häät 2020 -ryhmää, jossa oli vasta ihan muutama jäsen. Me vuoden 2019 parit emme enää olekaan hääjunioreita. ♥

Minun ei kuitenkaan pitänyt puhua hääryhmistä yleisesti, vaan Facebookin tuoreesta Hääblogit-ryhmästä, jonka Enää ei voi vaihtaa -blogin Sande perusti viime viikolla. Häät 201X ryhmissä on hyvin tarjolla inspiraatiota, vinkkejä ja vertaistukea häiden järjestämiseen, kun taas uuden hääblogien maailmaan keskittyvän ryhmän on tarkoitus tarjota tukea ja inspiraatiota erityisesti bloggaamiseen, uusien blogien löytämiseen ja kaikkeen häihin sekä häistä bloggaamiseen liittyvissä asioissa. Tätä ainakin itse toivon ryhmältä. Että olisi paikka, jossa olisi paljon hääblogeja ja hääbloggaajia samassa kasassa ja olisi mahdollista jakaa, kysyä, ihmetellä ja miettiä asioita yhdessä.

Hääblogit facebookissa

Ryhmään liittyäkseen ei tarvitse olla hääbloggaaja tai edes menossa naimisiin, vaan mukaan saa liittyä aivan kuka vain, jota kiinnostaa uusien hääblogien löytäminen tai häistä tai bloggaamisesta puhuminen. Ryhmä hakee vielä luonnollisesti muotoaan, koska vasta himpun yli viikon ikään ehtinyt ryhmä on melko juniori vielä, mutta toivon ryhmälle ainoastaan kaikkea hyvää, koska idea on minusta loistava. Kuten olen aiemminkin sanonut, hääblogimaailma on minusta ihanan ystävällinen ja kiltti vertaistuen mekka. Minusta hääblogien oma faceryhmä on mahdollisuus tiivistää hääbloggaajia entisestään, koska blogien kommenttikenttien ulkopuolella on mahdollista puida laajemman joukon kesken esim. teknisiä ongelmia tai muita hääblogien behind the scenes -juttuja, jotka liittyvät olennaisesti bloggaamiseen, mutta eivät ole välttämättä lukijoiden näkökulmasta kiinnostavia.

Pidetään hääblogimaailma kaikille mukavana hattarana - toisia mollaaville tai toisten valintoja ikävästi arvosteleville jutuille ei siis ole tilaa faceryhmässäkään - mutta inspiroivalle keskustelulla ja uusien blogien löytämiselle sitäkin enemmän. Tehdään tästä hyvä juttu! Minä niin kovasti ainakin haluaisin. Tervetuloa!

Tässä vielä uusiksi linkki ryhmään.


♥ Krista

perjantai 10. marraskuuta 2017

Sormusrutiinit ja kihlan säilyttäminen

Olen opetellut nyt noin vuoden verran käyttämään sormusta useamman vuoden sormustauon jälkeen. Nuorempana tykkäsin paljon sormuksista ja minulla oli useita sormuksia jatkuvassa käytössä, mutta viimeiset neljä ja puoli lääkisopiskeluvuotta olen elänyt lähes sormuksetonta elämää. Kuluneen kihlausvuoden aikana olen kuitenkin ehtinyt oppia jälleen käyttämään sormusta ja löytämään omat rutiinini kihlani kanssa.

Meillä on Jarkon kanssa melko erilaiset tottumukset kihlasormustemme suhteen. Jarkko käyttää sormustaan aina, koko ajan, kaikkialla ja jatkuvasti. Sormus ei ole tiellä hänen harrastuksissaan tai työssään, joten niiden puoleen sormusta ei ole pakko jatkuvasti ottaa pois. Myöskään suihku, sauna tai yöuni eivät ole riittäviä syitä erottaa Jarkkoa hänen sormuksestaan. Ymmärtääkseni ainoa poikkeustilanne, jossa kihla on ollut häiritsevästi tiellä, on ollut akustisen cajon-rummun soittaminen bändin akustisissa treeneissä ja keikoilla. Näiden tilanteiden, sormuksen ihailun tai sillä leikkimisen lisäksi Jarkko ei ole oikeastaan ottanut kihlaansa pois sormesta koko kuluneen vuoden aikana.

IMG_7026
IMG_7006
IMG_7007

Minä taas veivaan sormustani edes takas monta kertaa päivän aikana. Aloitan aamuni laittamalla sormuksen yön - ja erityisesti illan käsienrasvauksen - jäljiltä takaisin sormeen. On muuten hassua miten nopeasti käsi huomaa, jos sormuksen unohtaa ottaa käteen. Olen monta kertaa havahtunut aamupalapöydässä nimettömän tyhjyyteen vasemman peukalon alitajuntaisesti tarkastaessa sormuksen paikkaa. Tuota tarkastamista ei edes huomaa, kun sormus on paikallaan, mutta kun se uupuu, havahtuu siihen samantien.

Kävin heti kihlauksemme jälkeen jonkin aikaa suihkussa sormuksen kanssa, kuten olin nuorempana tehnyt aiempien sormusteni kanssa. Huomasin kuitenkin pian, että vahdin sormusta jatkuvasti suihkussa tarkastamalla sitä peukalollani. Eihän se vain ole valahtanut sormesta saippuan liukkaudesta? Jossain vaiheessa päätin jättää sormuksen rasiaan suihkun ajaksi ja se on tuntunut hyvältä ratkaisulta. Myös saunassa kävin aluksi sormuksen kanssa, mutta erään Jarkon ystävän ihmeteltyä ratkaisuani ja kerrottua sen olevan huonoksi timantille, olen jättänyt sormuksen saunomisen ajaksi pois sormesta. Totuutta saunan haitallisuudesta timantille en tiedä edelleenkään, mutta yhtä lailla kuin suihkunkin kanssa, olen ollut tyytyväinen tapaani jättää sormus odottamaan.

IMG_7034
IMG_7018
IMG_7024

Arkipäivisin opintojeni tapahtuessa pitkälti sairaalassa, sormus kulkee kaulassani kaulakoruuni pujotettuna. Minulle on tärkeää, että sormus on mukanani myös opinnoissa/työssä, vaikka en sitä sormessani voikaan pitää hygieniasyistä. Edelleenkin joka aamu sairaalan pukukopeilla tunnen myös pientä ylpeyttä suhteestamme, kun saan pujottaa kihlani kaulaani roikkumaan. Minulla on elämässäni rakas ihminen, joka haluaa kanssani naimisiin.

Kotona etsin jonkin aikaa hyvää paikkaa säilyttää sormusta. Täydellisen ratkaisun löysin vasta pari kuukautta kihlautumisen jälkeen Iittalan outlet-myymälästä. Iittalan Vitriini-sarjan pieni lasirasia on täydellinen levähdyspaikka muutoin lähes jatkuvassa käytössä oleville koruille. Ostin omani kympillä outletin poistolaarista, mutta erilaisia tarjouksia rasioista on usein aivan tavallisissa Iittalaa myyvissä tavarataloissa. Voin lämpimästi suositella, koska rasian kätevyyden lisäksi se myös miellyttää kovasti ainakin omaa silmääni.


♥ Krista

maanantai 6. marraskuuta 2017

Valot ovat kesäsesongin ulkopuolisten häiden sydän

Nyt sitä valaistusasiaa! Häitämme tullaan juhlimaan helmikuussa keskellä synkintä talvea. Turun helmikuussa ei voi luottaa olevan edes valkoisia hankia valaisemassa hääpäivää, joten jo hääsuunnittelussa on lähdettävä liikkeelle pimeydestä, mikä ei kyllä laisinkaan haittaa, koska hämäryydessä on minusta ihanasti tunnelmaa. Omalla kohdallani ajatus yöttömän yön kesähäistä tuntuu lähes ahdistavan vieraalta, minkä takia puolsin itse syksy- tai talvihäitä, kun aloimme pohtia häidemme ajankohtaa. Onneksi myös Jarkko oli sesongin ulkopuolisten häiden kannalla ja päättämämme helmikuu miellyttää suuresti kumpaakin.

Tutkimalla tilastoja vuoden 2017 helmikuulta, voimme havaita, että aurinko on noussut klo 8.06 ja laskenut klo 17.25 tehden päivän pituudeksi 9 tuntia 18 minuuttia, joka on muuten yli tunnin enemmän kuin esimerkiksi tällä hetkellä (6.11.2017). Vuosien välillä saattanee olla maapallon avaruudellisesta sijainnista riippuvaa pientä vaihtelua, mutta totuus joka tapauksessa on, että pimeyttä riittää myös helmikuussa 2019.

Pimeys ei kuitenkaan ole uhka, vaan nimenomaan mahdollisuus. Pimeyden keskellä valaistu juhlatila on luonnostaan lämpöisä, tunnelmallinen ja kutsuva. Hämäryys luo pesän, jossa juhlavieraat ovat lähes automaattisesti yhtä. Mielestäni myös tavoittelemamme tyylikäs illallistunnelma on helpompi toteuttaa, kun ulkona on pimeää ja sisällä loistavat tunnelmaa luovat valot ja kynttilät.

wedding-1937022_1920
grass-2601662_1920
events-986055_1920
37500337934_e74d253398_o

Valojen laadulla on kuitenkin suuri merkitys. Tavalliset kattolamput ja karut loisteputkivalot ovat ehdottomia tunnelmantappajia, enkä itse tykkää lainkaan kylmän valkoisista tai kaikissa sateenkaaren väreissä hehkuvista koristelevaloista. Lämpimän valkoiset tunnelmavalot sen sijaan ovat täsmälleen sitä, mitä helmikuinen juhlatilamme kaipaa - aitojen tuikkujen/kynttilöiden lisäksi tietysti. Postauksen kuvituksena on Pixabaysta ja SnapStockista löytämiäni valaistuskuvia, joissa koen olevan jotain kiinnostavaa ja inspiroivaa.

Meidän häävalaistuksemme perustana tulevatkin olemaan katosta roikkuvat lämpimän valkoiset lamppuvalosarjat ja riisipaperilyhtyjen sisällä hehkuvat pikkuledit sekä pöytiin asetellut tuikut. Juhlatilassamme on ainakin toistaiseksi saanut polttaa aitoja kynttilöitä. Lisäksi juhlatilan seinustoille, johon olemme suunnitelleet ns. valokuvatarinaa yhteisiltä vuosiltamme, tulee jonkinlaisia valonauhoja, lamppuja tai tuikkuja. Eikä sovi myöskään unohtaa upeaa BAR-valokirjainkylttiämme, joka tulee baarin luokse koristamaan ja valaisemaan tilaa.

Itse olen lisäksi pohtinut yksittäisten seinien viereen sijoitettavien alhaalta ylös valoa osoittavien tunnelmavalojen mahdollisuutta, jos tila tuntuu liian hämärältä pelkkien valosarjojen jälkeen. Myös bändin valaistusta täytyy vielä miettiä, koska illan bileiden aikaan pieni tunnelman sähköistys jollain erityisvalolla tai ainakin hauskan värisellä valolla voisi olla hyvä ratkaisu.

26435000869_46f3e62761_o
wine-791132_1920
marriage-2278309_1920
lights-1562200_1920

Olemme jo aloittaneet valosirkuksemme. Ostimme viime kuussa Turun alueen hääkirpparin kautta kahdet valosarjat ja jo hieman aiemmin Clas Ohlsonin alennusmyynneistä yhden ketjun. Näin ollen meillä on hehkulamppuvaloja yhteensä 52 metrin verran (Airam Valomaa osa 7 20m x2 + Clas Ohlson valosarja 12m = 45e), minkä uskomme olevan riittävästi. Tuikuista, kynttilöistä, riisipaperilyhdyistä tai niiden ledeistä ei ole vielä tietoa, mutta seurailen aktiivisesti hääkirppareita, jos sopivat osuisivat vastaan.

Haastavinta valosuunnittelussa on minusta valojen tehokkuuden arvioiminen. Emme halua, että valoa on liikaa, mutta toisaalta emme myöskään, että on liian pimeää. Täytyy ehkä testimielessä ottaa valoketjut mukaan, kun menemme katsomaan juhlatilaa uusin silmin ensi vuoden puolella. Jos joku miettii, millainen juhlatilamme on, tässä linkki postaukseen, jossa esittelen tilaamme tarkemmin.


♥ Krista

torstai 2. marraskuuta 2017

Yllätysmatka Ukrainaan!

Minun piti kirjoittaa tänään aivan muista aiheista (häiden valaistuksesta), mutta niin vain tuleva aviomieheni pilasi suunnitelmani. Teknisesti ottaen pilasin ne varmaan ihan itse näkemällä enemmän kuin minun kuului, mutta pohjimmiltaan tämä kaikki on kuitenkin Jarkon syytä. Jarkko oli se, joka meni varaamaan minun 25v-synttäreideni kunniaksi meille matkan Kiovaan uudeksi vuodeksi, en minä.

Me vietämme vuodenvaihteen 2017-2018 siis Ukrainan Kiovassa! Viiden yön matka oli minulle täydellinen yllätys, mutta aivan mahtava sellainen! En olisi ikinä osannut kuvitella mitään noin uskomatonta synttärilahjaa ja päätöstä kerrassaan mainiolle vuodelle 2017 kuin piristävä matka. Kurssikaverini sanoin: ei noi tulevat aviomiehet ihan turhia ole. No ei tosiaan ole, huhhuh sentään.

Kaksi vuotta taaksepäin minä annoin Jarkolle 25-vuotislahjaksi itsetekemäni Paperi T -faniboksin, josta löytyi laatuginin lisäksi keikkaliput Paprun keikalle ja hotelliyö Tampereella keikan yhteydessä. Hiukan on tästä kahdessa vuodessa upgreidaannuttu, jos raakaan lahjavertailuun lähdetään. Vai mitä meinaatte, Tampere vs. Kiova? Öööö, Kiova!

38114572371_d6800131c6_o

25-vuotisjuhlapäiväni on joulukuun alkupuolella ja Jarkko on jo jonkin aikaa kihissyt, että hän on keksinyt loistavan lahjan ja kuinka hän haluaisikaan kertoa minulle, mistä on kyse. Aihe on muutaman kerran noussut Jarkon innostuksen kautta omaankin mieleeni, mutta kaikkiaan olin ajatellut asiaa hyvin vähän. Tänään päädyimme kuitenkin puhumaan joululomasta ja ajasta, jonka haluaisimme mahdollisesti joulunaikaan viettää Kuopiossa perheidemme tykönä. Kaipasin päiväarvioni tueksi kalenteria ja hamusin kädelläni Jarkon paperikalenterin suuntaan. Jarkko piti kalenterinsa kuitenkin visusti itsellään ja elekielestä aistin, että minun ei sopisi nähdä jotakin kalenterissa olevaa. Seuraavaksi pyysin, että saisin vilkaista päiviä pöydällä avoimena olleesta Jarkon tabletista. Siellä ne sitten odottivat. Alunperin puhelimen kalenteriin tehdyt merkinnät, jotka Apple oli automaattisesti Jarkon tietämättä siirtänyt myös tablettiin: 29.12. Lennot.... ja 3.1. Lennot Turkuun.

Mietin noin puoli sekuntia, että leikinkö, etten nähnyt mitään, että en pilaisi toisen yllätystä, mutta en minä kyennyt. Jarkko oli tottakai hämmentynyt äkillisestä mihinmelennetäänjoulukuunlopussa?!-huutokysymyksestäni, koska luuli, että tabletin kalenteri oli tyhjä merkinnöistä, mutta toivon, että vahinkopaljastuminen oli myös pieni ilonaihe, koska nyt voimme yhdessä fiilistellä ja odottaa matkaa.

Koska Jarkko oli toistaiseksi ehtinyt ostaa vasta lennot, täytyy meidän seuraavaksi etsiä meille sopiva hotelli Kiovan keskustan alueelta. Mikäli on mitään kivoja vinkkejä hotellia tai Kiovaa tai lähiseutuja ajatellen, saa jakaa, koska meillä on neljä aivan kokonaista ja kaksi lähes täyttä päivää kohteessa.

Käsittämätöntä, uusi vuosi ulkomailla. Uusi vuosi Kiovassa! Hurjaa, mutta aivan mahtavaa. Kiitos Jarkko! ♥


♥ Krista

maanantai 30. lokakuuta 2017

Mitä kihlaus minulle merkitsee?

Pari viikkoa sitten 14.10.2017 tuli tasan vuosi siitä päivästä, kun Jarkko yllätti minut täysin ja pyysi minua polvistuen vaimokseen. Olimme kihlauksen aikaan olleet yhdessä himpun yli viisi vuotta, joista neljä asuneet yhdessä, joten olimme jo melko tiukasti toisiimme sitoutuneita ennen kihlaustakin. Siitäkin huolimatta Jarkon kosinta ja kihlautumisemme minusta muutti asioita.

En ole ikinä ajatellut, että kihlaus on aikapommi, joka alkaa tikittää kohti häitä välittömästi kositun sanottua kyllä. Hääpäivää ei minun mielestäni tarvitse lyödä lukkoon heti kosinnan jälkeen ja kihloissa voi aivan hyvin olla useamman vuodenkin ennen avioliittoa, mutta huolimatta ajasta kihlauksen ja naimisiinmenon välillä, kihlaus on minulle vakava askel kohti avioliittoa. Meidän kohdalla itse asiassa ajattelin kihlauksen aikaan, että lopullisen hääpäivän sovimme varmaan vasta sitten joskus tulevaisuudessa. Kuitenkin hääinnostuksen pian yllyttyä, löimme päivän lukkoon noin kolmen kuukauden kuluessa kihlauksesta. Ja minä kuvittelin, että olisin hidas tekemään tälläisiä päätöksiä! Ehkä päivän lukkoonlyömistä helpotti, että aikaa vuoden 2019 helmikuuhun oli päivästä sopiessamme yli kaksi vuotta.

31418217396_dd382028df_o

Konkreettisen hääpäivän sopimisen lisäksi kihlaus toi minulle tunteen aiempaakin vahvemmasta sitoutumisesta. Koen itse, että olen luvannut tahtoa koko loppuelämäni ajan jo suostuessani kosintaan, ja tuo lupaus vain viimeistellään hääpäivänä alttarilla. Kihlaus oli ikäänkuin sinetti, joka lukitsi meidän tähänastisen yhteisen elämän jatkumaan tulevaisuudessakin. Vaikka sinänsä mikään muu kuin vasemmat nimettömämme ei kihlauksen myötä muuttunut, muuttui kaikki siltikin. Me teimme kihlautuessamme lupauksen toisillemme ja tuo lupaus asetti ainakin omaan sisimpääni uudenlaisen rauhan. Me olemme luvanneet pysyä näin aina. Tulkoon vastaan mitä, me olemme lupauksemme tehneet ja sen lupauksen voimaan meidän tulee luottaa.

Vaikka kihlaus on lähinnä symbolinen ele, on siinä minusta paljon syvää selittämätöntä taikaa.

Kuva: Josefina // Blue Zone


♥ Krista

perjantai 27. lokakuuta 2017

Suuret DIY-silkkipaperikukat juhlapaikan koristeluun

Esittelin jonkin aikaa sitten toistaiseksi ajatuksen tasolla olevia DIY-projekteja, joista yksi oli meidän pöytämme luokse tulevat katosta roikkuvat kukkaputoukset ja toinen juhlatilan naulakon takaseinän koristeleminen paperikukkasin.

Olen saanut nyt tartuttua näistä viimeisempänä mainittuun. Merkittävänä projektin aloitusta innostavana tekijänä oli Jotain keltaista -blogin Iiran postaus, johon hän oli tehnyt kuvalliset ohjeet omatekoisten silkkipaperikukkien askartelua varten. Koska Iiran blogista löytyy mainiot ohjeet kukkien askarteluun, minä keskityn postauksessani ohjeiden sijaan vain yleiseen silkkipaperikukista höpöttelyyn. Kuitenkin mikäli jotain kysyttävää kukkiin liittyen nousee mieleen, vastaan ja autan mielelläni, eli kommentteihin vain kysymystä, jos jokin jää askarruttamaan.

37972619601_ae5b7e6d42_o
24121701658_19bf6d025f_o
24121700778_38631734bd_o

Visioni on siis täyttää juhlatilan narikan takaseinä suurilla itsetehdyillä silkkipaperikukkasilla. Tämä siksi, että narikan takaseinä on hyvin ankeaa vanerilevyä ja seinä on kuitenkin melko prominentissa roolissa juhlatilan suunnasta katsottaessa. Seinän eteen myös hyvin todennäköisesti katetaan juhlamme buffetpöytä, joten olisi kiva, että seinä kuvastaisi vaneria enemmän meidän juhliemme tunnelmaa.

Tilasin askerteluani varten eBaysta tissue paper -nimellä kulkevaa neliönmuotoista (50x50cm) paperia, jonka kuvittelin olevan perinteistä kahisevaa silkkipaperia. No ei ollut, mutta olen harsomaiseen tissue paperiini oikeastaan tyytyväisempi, koska nenäliinapaperista taittelemalla kukista tuli todella hattaraiset ja herkät. Tilasin testiaskartelua varten sekä norsunluunvalkoista että vaaleanpunaista paperia 43 arkin setit, jotka maksoivat 3,5e per setti.

Koska vaaleanpunaisen on tarkoitus olla häissämme vain pieni hento väritehoste siellä täällä, painotin paperikukissakin valkoista. Käyttämällä kukissa pääosin valkoista paperia ja lisäämällä vaaleanpunaista vain hiukan sekaan joihinkin kukkiin (1-2/4 arkkia), sain 43 paperin valkoisesta setistä 12 suurta ja 36 pientä kukkaa.

Jokaiseen kukkaan kuluu neljä arkkia paperia. Käyttämällä alunperin neliönmuotoisia paperiarkkeja, yhdestä neljän arkin setistä tulee yksi suuri kukka ja kolme pientä kukkaa, koska leikattaessa neliöarkki suorakaiteleeksi, jää pieni ns. ylijäämäsuorakaitale, josta saa askarreltua kolme pientä kukkaa. Leikkausvaiheessa leikkasin suuren kukan paperit noin 50x38cm - ja pienet 12x16cm-kokoiseksi. Näillä mitoilla valmiista suurista kukista tuli halkaisijaltaan noin 30cm ja pienistä 10cm.

37263098124_61d2a4bde3_o
26197330129_b188637ee6_o

Kuten Iirakin postauksessaan mainitsi, tämä askarteluprojekti on todella helppo. Minä jäin kukka-askarteluun kerrasta koukkuun ja askartelin no ehkä vielä yksi -mentaliteetilla koko valkoisen paperin kerrasta kukiksi. Nyt täytyisi hiukan laskeskella juhlapaikan narikkaseinän pinta-alaa ja sen peittämiseen tarvittavien kukkien määrää, että voisin tilata loput paperit. Paljon kukka-askartelua joka tapauksessa on vielä edessä, koska yhden neliömetrin peittämiseen tarvitaan minun kukkamitoillani noin 16 kukkaa, ja alaa seinässä on useampi neliömetri...


♥ Krista

tiistai 24. lokakuuta 2017

Korkeat maljakot hääkattaukseen

Pöytäkoristevisiossani, jota olen avannut aiemmin tässä postauksessa, on suuri rooli pöytien keskelle sijoitetuilla korkeilla maljakoilla. Maljakot olivat etukäteen pieni murheenkryyni, koska olin todella epäileväinen, mistä löytäisimme minimissään 35cm korkeat, elegantit ja edulliset maljakot. No, nyt tilanne on ratkennut ja meillä on kauniit, korkeat ja elegantit maljakot. Maljakkojemme edullisuudesta en sen sijaan tiedä.

Eksyimme muutama viikko sitten kaasoni Elinan seuraksi Ikeaan. Meidän piti aluksi lähteä nimenomaan Elinan seuraksi, mutta lopulta reissu kääntyi meidän shoppailuhurjasteluumme Elinan pysyessä alkuperäisessä suunnitelmassaan ostaa vain kynttilöitä. Olimme törmänneet maljakoihin ensi kertaa joitakin viikkoja aikaisemmin jo edellisellä Ikea-reissullamme, mutta jättäneet ne silloin pienen ihastelun jälkeen nopeasti hyllylle, koska eihän tässä nyt ole mitään järkeä ja kalliitkin ne ovat eikä meillä ole autoakaan. Minä oikeastaan unohdin koko maljakot, kunnes pari viikkoa sitten kohtasimme ne uudestaan.

Olimme kiertäneet koko liikkeen ja tutkimme aivan viimeistä poistohyllyä, kun maljakot osuivat silmiimme. Korkeita, kauniita, yksinkertaisia, ja alennuksessa! Maljakot meidän makuumme! Myöskään autottomuus ei ollut tällä kertaa ongelma, koska olimme liikenteessä Elinan autokyydillä. Aivan viimeinen niitti ostopäätökseen oli Jarkon vahva fiilis, että maljakot ovat täsmälleen sitä mitä etsimme, sekä maljakoiden lukumäärä. Meille on tulossa kahdeksan pöytää vieraille ja maljakoita oli jäljellä täsmälleen kahdeksan kappaletta.

37174296644_b46755b7a8_o
37853074662_e670e2e6c0_o
37836039026_456ac6136f_o

Maljakot ovat Ikean Björksnäs-mallistoa. Harmaat, 43 senttiä korkeat maljakot maksoivat poistomyynnin -50%:n alennuksen jälkeen 12,50e kappale eli yhteensä noin 100e, mikä on hurjan paljon enemmän kuin oli alunperin tarkoitus, mutta laatuun nähden vähän. Häähankintojen karttuessa näin pikkuhiljaa ja hyvissä ajoin, on summia helppo maksaa pois, joten olimme tietoisesti valmiit joustamaan budjetistamme tämän verran.

Pöytäkoristelusuunnitelmamme tärkeimmät centerpiecet on nyt siis hankittu. Unelmakattaus on jälleen askeleen lähempänä! Itse asiassa työn alla on parikin asiaa kattaukseen liittyen, mutta niistä lisää myöhemmin, kunhan kuviot varmistuvat.


♥ Krista 

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Bromance

Tämän postauksen kirjoitti Jarkko.

Hääjärjestelyt ovat pitäneet sisällään paljon tilanteita, joissa on täytynyt tehdä valintoja, pohtia tarkasti ja analysoida syväluotaavasti. Hääpaikat, cateringit, pöytäliinat ja rusetin värit. Toiset isompia asioita ja toiset vähän pienempiä.

Bestmanin valinta oli harvinaisen helppo homma.

Nico. Tietysti. 

Uhrasin tasan nolla sekuntia pohdiskellessani tätä asiaa.

IMG_2182
IMG_1315
IMG_2192

Valinta oli varmasti molemmille itsestäänselvyys ja olimmekin päässeet asiassa yhteisymmärrykseen jo hyvissä ajoin ennen kosintaa. (Kosintaa, jonka taustavoimana Nico oli myöskin toiminut.)

Nico on ollut näiden Turussa vietettyjen vuosien ehdoton väripilkku ja elämän eliksiiri. Nico on sopivasti normeja rikkova sekopää, joka saa minustakin sen sekopäisemmän puolen esiin. Parhaat ideat tulevat lähes poikkeuuksetta aina Nicon suunnalta.

Toisaalta vaikeassa paikassa Nico on aina ollut rauhoittava järjen ääni: ehkä vilpittömin ja hyväntahtoisin olento, joka tuolla kadulla kuljeskelee. Äärettömän syvällinen ihminen, jonka kanssa pystyy pysähtymään miettimään elämän suuria kysymyksiä.

Käytännössä Nico on toisinaan melkein asunut meillä, joten senkin puoleen hänellä on paras mielikuva ainakin minusta ja Kristasta pariskuntana. Nyt kun Kissenkin hyväksyntä on pikku hiljaaa saavutettu, Nicon asemaa bestmanin salkun haltijana ei käy kyseenalaistaminen.

Bestmanin salkku! Ihanan turha seremoniallinen ele ihmiselle, joka on jo vuosi sitten lupautunut bestmanin tehtäviin.

image4
image9
image2

Katsotaan vähän mitä huisin jänniä juttuja sinne salkkuun lopulta tuli laitettua:

Neuvostovalmisteinen salkku itsessään oli kirpputorilöytö. Etsin kirppiksiltä aikansa elänyttä ränsistynyttä salkkua, joka nyt ei sentään käsiin hajoaisi, mutta näyttäisi ruostuneelta ja vähän epämääräiseltä. Sanoisin, että kaikki kriteerit täytettiin.

Salkun täytin sanomalehdellä niinkin onnistuneesti, että kaikki tavarat pysyivät asettelemallani tavalla, vaikka salkkua pyörittelisikin. Päällimmäisenä salkun avattua näkee kortin, josta yllätyssalkun tarkoitus käy ilmi.

image6
image5

”Ystävyys on sitä, että duunit tehään ilmasiks.”
(Suositus kappaleelle Aivovuoto - Tottakai)
Kortista sai heti henkilökohtaisemman tuntuisen, kun sinne heitti suomiräppilainauksen. Meillä on ollut Nicon kanssa tapana seurailla tätä suomalaisen räppiskenen rämpimistä jo monta vuotta. 

Kortin lisäksi salkussa on sikareita, pullo belgialaista Cuvée Van De Keizer  -olutta (”keisarin sekoitus”), kuninkaan kouran rintaneula ja kustomoidut taskumatit.

Kuninkaan koura on tuttu käsite jokaiselle Game of Thronesin katselijalle. Jokunen aika sitten Nico toi mukanaan Game of Thronesin viisi tuotantokautta ja sanoi, että nyt on aika paikata aukko sivistyksessä.

Osui ja upposi. Katsoimme lopulta kaikki seitsemän tuotantokautta puoleentoista kuukauteen, mikä on täysin epätyypillistä meille. Siinä katsellessa ilmaan lensi vitsi, että Nicolle bestmanina pitäisi saada kuninkaan kouran rintaneula. En muista kenen suusta tämä vitsi tuli, mutta tässä on lopputulos.

Nicon on tarkoitus kantaa kouraa myös hääpäivänäkin. Krista ei ole tästä nyt vielä aivan vakuuttunut. :D

image7
image8

Idea kustomoiduista taskumateista oli ensimmäinen, jonka salkkuun keksin lisätä. Kingit jäbät tekee kingei asioita on jonkin sortin slogan, jota olemme viljelleet aina kun olemme tehneet yhdessä jotain eeppistä. 

Taskumatit on tilattu eettisesti kestämättömältä AliExpressiltä, mutta ei puhuta siitä sen enempää. Itse en ole koskaan oppinut järjestelmälliseksi taskumatin käyttäjäksi, eikä kyllä Nicokaan, mutta nyt voisi melkein yrittää opetella. 

Siinäpä ne.

image5

Salkun kävin jättämässä Nicon kämppään, kun hän ei ollut kotona. Kämppis avasi oven, ja tarkoitus oli, että Nico kotiin tullessaan huomaa tuntemattoman esineen huoneensa lattialla.

Näinhän siinä kävi, joten nyt minulla on bestman - ihan virallisestikin.


Jarkko

torstai 19. lokakuuta 2017

Kuvainspiraatiota Love Me Do -messuilta

Tulevana lauantaina tulee kuluneeksi kaksi viikkoa Love Me Do Autumn Fair -häätapahtumasta, jonka hääblogimiittiin pääsin tapahtuman järjestäjien kutsumana osallistumaan. Kirjoitin päivän tapahtumista tarkemmin aiemmassa messuja käsitelleessä postauksessa, mutta koska kahdeksan tunnin häämessutapahtumaan, joka järjestetään tupaten täynnä näytteilleasettajia olevassa messuhallissa, mahtuu aika paljon nähtävää, halusin jakaa kokemuksiani kahteen erilliseen postaukseen.

Tässä postauksessa on tarjolla vain vähän tekstiä, mutta sitäkin enemmän kuvia ja toivottavasti sitä kautta myös paljon hääinspiraatiota. Siispä Love Me Do Autumn Fair 2017 kameran linssin läpi nähtynä, olkaa hyvät!

Aluksi kattauksia, joita ihastelin ja kuvasin paljon, koska yhdessä kattauksessa yhdistyy monia visuaalisia elementtejä, joista voi kuitenkin poimia erillistä inspiraatiota. Yhdessä kattauksessa tykkää kukista, toisessa lasien mallista ja kolmannessa miellyttää värimaailma - äkisti kolmen kattauksen fuusio saattaakin muodostua mielessä juuri omanlaiseksi kattaus- tai koristeluvaihtoehdoksi. Love Me Do:ssa kattausmalleille oli omistettu suuri osa messutilan yläkertaa ja kauneinta kattausta sai myös äänestää. Oma suosikkini on ensimmäisen kuvan tummansinisin liinoin katettu pöytä.

IMG_6133
IMG_6132
IMG_6130
IMG_6143
IMG_6142
IMG_6124
IMG_6138
IMG_6135
IMG_6126
IMG_6137

Yläkerran kattausten ohella kukkia ja kimppuja pystyi ihastelemaan näytteilleasettajien pisteillä. Olen itse tähän mennessä vannonut hääkimppuni suhteen ehdottomasti aitojen kukkien ja Turun leudon helmikuun nimeen, mutta Sormustettu-blogin morsiamen oltua huolissaan omien helmihäidensä kukista, aloin minäkin epäileväiseksi. Entä jos kaunis kimppuni kuolee hääpäivän säähän? Pitäisikö minun edes yrittää pohtia kestokimpun mahdollisuutta?

IMG_6062
IMG_6065
IMG_6061
IMG_6054
IMG_6104

Monet hakevat häämessuilta vain häätunnelmaa, mutta varmasti yhtä monet ovat liikenteessä hyvien messutarjousten ja todellisten löytöjen perässä. Koru-, hääpuku- ja miesten pukuliikkeitä oli minusta todella hyvin edustettuna messuilla. Itse tykkäsin jokaisesta mekkoyrityksestä, jonka rekeillä näin kauniita pitsi- ja tylliunelmia roikkumassa, koska hääpuvut ♥. Henkilökohtaisesti minua ilahdutti kuitenkin eniten käytettyjä hääpukuja myyvän jyväskyläläisen Wedding Garagen ja oululaisen Katariina-morsiusateljeen pisteet. Ensimmäisen, koska haluan kaikin keinoin tukea hääpuvun ostamista käytettynä ja jälkimmäisen, koska oma pukuni on alunperin Katariinasta ostettu, joten oli hauska päästä näkemään yritys toiminnassaan.

Pukujen ja korujen lisäksi messuilla oli esillä todella laajalti kaikenlaisia häihin liittyviä palveluita ja tavaroita tarjoavia yrityksiä majoitus- ja juhlatilapalveluista kampaamoihin ja bändeistä somistevuokraamoihin ja askartelutuotteisiin.

IMG_6042
IMG_6045
IMG_6067
IMG_6063
IMG_6116
IMG_6069
IMG_6058
IMG_6056
IMG_6119
IMG_6118
IMG_6110
IMG_6103
IMG_6102

Hääblogimiittin osalta haluaisin vielä kiittää tapahtuman järjestäneitä tahoja sekä meidän ihanat goodie bagit mahdollistaneita yhteistyökumppaneita Viking Linea, Fazeria, Häät-lehteä, Blomstrande bröllop -lehteä (miten kaunis lehti voikaan olla?), Henkell & Co. Suomea, Tiina Somersuota&Oriflamea ja Leaderia. Kiitos!

23903478338_f95dbf019d_o

Mikäli syksyn Love Me Do -tapahtuma jäi ainoastaan hääblogien kuva- ja tarinatulvan kautta koetuksi, ei hätää, sillä tammikuussa 20.-21.1.2018 järjestetään Kaapelitehtaalla kaksipäiväiset Love Me Do January Fair-häämessut, jolloin on mahdollisuus päästä jälleen fiilistelemään häähumua.


♥ Krista